Hitaasti etenevän hengitysvajeen tunnistaminen

Keuhkojen tehtävä on tuoda elimistöön happea ja poistaa sieltä hiilidioksidia. Toimiakseen hyvin tässä tehtävässä keuhkot tarvitsevat avukseen hengityslihaksia. Tapahtumaa, jossa happipitoinen ilma saapuu hengityslihasten toiminnan seurauksena keuhkoihin ja hiilidioksidi poistuu, kutsutaan keuhkotuuletukseksi.

Hengityslihakset toimivat palkeen tavoin. Jos keuhkot yhdessä hengityslihasten kanssa eivät pysty huolehtimaan riittävästä keuhkotuuletuksesta, syntyy hengitysvajaus ja valtimoveren happipitoisuus voi vähetä ja hiilidioksiditaso kohota. Liika hiilidioksidi valtimoveressä on vaarallista, ja keuhkot tarvitsevat silloin tukea hiilidioksidin poistamiseen eli hengityslihasten paljetoiminnan avustamista. Liian matala happipitoisuus liittyy yleensä keuhkokudoksen sairastumiseen ja hoidetaan antamalla lisähappea.

Lihassairauksissa itse keuhkot ovat yleensä terveet, mutta joidenkin lihassairauksien kohdalla hengityslihaksien toiminta heikkenee, jolloin voi syntyä hengitysvajaus. Prosessi etenee yleensä hitaasti.

Hitaasti kehittyvä hengitysvajaus aiheuttaa oireita yleensä ensin yön aikana. Hengitys muuttuu vähitellen pinnallisemmaksi ja lihasjänteys vähenee, jolloin vaste veren kohonneeseen hiilidioksidipitoisuuteen heikkenee.

Hengitysvajauksen ja hiilidioksidipitoisuuden nousun oireita voivat olla mm.

  • rasituksen siedon huononeminen,
  • hengenahdistus,
  • aamupäänsärky ja tokkuraisuus,
  • päiväaikainen väsymys,
  • uneliaisuus,
  • uupumus ja ärtyneisyys,
  • keskittymiskyvyn heikkeneminen,
  • huono ruokahalu,
  • ruuan meneminen toistuvasti väärään kurkkuun tai
  • infektioalttiuden lisääntyminen esimerkiksi keuhkokuumeina.

Jos havaitsee näitä oireita, on hyvä pyytää selvitystä tilanteeseen.

Pitkäaikaista hengitysvajausta epäiltäessä tutkitaan valtimoverikaasunäyte. Lisäksi tehdään useimmiten keuhkojen toimintaa mittaava puhallustesti (spirometria) ja yöllinen veren happikyllästeisyyden ​ja hiilidioksiditason mittaus. Mikäli hiilidioksidi ei poistu verenkierrosta riittävästi, voi hengitystukilaitteesta olla apua. 

Hyvin toimiva hengitystukihoito poista hengitysvajauksen oireet ja vähentää infektioherkkyyttä.

Lisää luettavaa

Tietoa päivystykselle ja sairaalaan

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjä saattaa äkillisessä tilanteessa päätyä terveydenhuollossa sellaiseen paikkaan, jossa hengitystukihoidon tuntemus on rajallista. Mikäli hengtystuen tarve perustuu esimerkiksi lihassairauteen eikä keuhkosairauteen, näissä

Lue lisää »

Vammaispalvelulain uudistuksen väliaikatietoja

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva vammaispalvelulain uudistus koskee myös hengityshalvausstatuksen omaajia, sillä uudistuksen yhteydessä on tarkoitus poistaa hengityshalvausstatus lainsäädännöstä. Uuden vammaispalvelulain myötä nykyisten hengityshalvausstatuksen omaajien

Lue lisää »

Trakeostomia

Trakeostomia on kansankielessä nimitys kurkkuun tehdylle reiälle eli henkitorviavanteelle, ja lääketieteessä nimitys itse reiäntekotoimenpiteelle. Reikää kutsutaan lääketieteessä stoomaksi. Tällä sivustolla trakeostomiaa ja stoomaa käytetään samassa

Lue lisää »
Skip to content