TIETOA KORONAVIRUS-TILANTEESSA (trakeostomia)

Hengityskone takaa. Teksti päällä COVID-19

Päivitetty 16.9.2020

Yhdistys on koonnut tähän sairaanhoitopiireiltä ja laitevalmistajilta saatua tietoa trakeostomian kautta eli invasiivisesti hengityslaitetta käyttävien tilanteeseen koskien koronavirusepidemiaa. Tärkeintä on virukselta suojautuminen, ettei tartuntaa tulisi. Oman alueen ohjeistus on aina syytä pyytää ja tarkistaa. Eri sairaanhoitopiireillä on jokaisella omat toimintajärjestelynsä ja varautumissuunnitelmia on tehty ja niitä päivitetään jatkuvasti.

Noin 80 prosenttia koronavirusinfektion saaneista sairastaa oireet lievinä. Koronaviruksen aiheuttamia oireita voivat olla hengitystieoireet (erityisesti kuiva yskä), kuume, myös lihassärky tai jopa ripuli-oksennustaudin oireet. Vaikuttaisi siltä, että kun hengitystuen käytön syynä on hengityslihaksistoon liittyvä syy eli lihasten heikkous (esim. lihastauti, polio, selkäydinvamma ym.), riski sairastua virukseen ei tästä syystä välttämättä ole kohonnut. Lähtökohtana tulee kuitenkin pitää, ettei elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjä sairastuisi koronavirusinfektioon, koska virus voi aiheuttaa vaikeankin keuhkokuumeen. Kun hengityskapasiteetti on jo alun perin alhainen, on hengityslaitteen käyttäjä syytä huolellisesti suojata riskiryhmäläisenä koronavirustartunnalta.

Tartuntavaaran vähentäminen kontakteja rajoittamalla

Hengityslaitetta käyttävän ja samassa taloudessa asuvien on syytä välttää kontakteja niin paljon kuin mahdollista. Tällä vähennetään tartuntavaaraa. Kodin ulkopuolella liikuttaessa on hengityslaitteenkin käyttäjän järkevä käyttää maskia.

Kotona työssä käyvät työntekijät voivat tuoda viruksen mukanaan ja siksi heidän olisi toivottavaa varoa muussa elämässään tarpeettomia kontakteja. Muuten työvuorossa suojautuminen jää riskialttiiksi. Työntekijöiden kanssa on hyvä keskustella tartuntariskiin liittyvistä huolista ja järjestelyistä. Työntekijöiden toivotaan miettivän, miten toimitaan työajan ulkopuolella. Onko tarpeen käydä töissä myös jossain muualla? Voiko esimerkiksi vapaa-ajalla käydä edelleen kuntosalilla tai hoitaa sisarusten lapsia, kun samalla työskentelee riskiryhmän kanssa? Miten paljon ylipäänsä voi olla tekemisissä muiden kanssa? Selviytyisikö yli epidemia-ajan ilman joitakin kohtaamisia?

On myös hyvä selvittää, kuinka voitaisiin pitää työntekijärinki mahdollisimman pienenä eli vaihtuvuus minimissään.

Hygieniatason nostaminen

Tärkeintä on huolellinen käsi- ja yskimishygienia. Ohjeet on syytä kerrata. Tartunnalta suojautumisessa myös tarkemmat kosketus- ja pisaravarotoimet hoitotoimenpiteissä ovat hyödyksi. Myös siivousta on syytä tehostaa (ks. erilliset sivut näistä aiheista).

Työntekijöiden suojautuminen

Kotona tulisi olla riittävästi oikeanlaisia suojavarusteita. Kotona työskentelevien työntekijöiden tulee työssään suojata paitsi itsensä myös hengityslaitteen käyttäjä tartunnalta käyttämällä huolellisesti hengityssuojaimia, hanskoja ja visiiriä tai suojalaseja sekä esiliinaa.

Suojautuminen molemmin puolin imun pärskeiltä on tärkeä käydä läpi.

Erityistä huolta on pidettävä käsienpesu- ja yskimishygieniasta sekä maskien, visiirien ja hanskojen hygieenisestä pukemisesta, käytöstä ja riisumisesta. Ohjeita löytyy tältä sivulta.

Jos hengityslaitteen käyttäjä kaikesta huolimatta sairastuisi koronavirukseen, työntekijöiden suojaamista vahvistetaan viimeistään tässä vaiheessa käyttämällä ffp2-tasoisia hengityssuojaimia muiden suojavarusteiden lisäksi, jos niitä vain on sairaalasta saatavilla.

Ennalta varautuminen

Monella trakeostomian omaavalla hengityslaitteen käyttäjällä on omia yksilöllisiä kanyyleja. Tartuntatilanteen varalta olisi hyvä, että jokaisella olisi itsellään valmiina myös sopiva kuffillinen kanyyli. Näin helpotetaan mahdollista päivystystilannetta, jossa voi olla hidasta löytää sopivan kokoista kanyylia. Itselle sopivat kanyylit voi pyytää ennakkoon omasta hengitystukiyksiköstä / hoitavasta tahosta.

Virustartuntaa epäiltäessä

Toimintatavat koronavirusepäilyissä vaihtelevat eri puolilla maata esimerkiksi testauspaikan tai muiden seikkojen osalta. Hengityslaitteen käyttäjän taloudessa on kuitenkin tärkeä olla tartuntaa epäiltäessä nopeasti yhteydessä hengitystukiyksikköön /hoitavaan tahoon.

Hengityslaitteen käyttäjän tartuntaepäily

Jos hengityslaitteen käyttäjä epäilee itsellään tartuntaa, otetaan yhteys omaan hengitystukiyksikköön / hoitavaan tahoon ja toimitaan sen ohjeiden mukaisesti mm. sen suhteen, missä koronatesti otetaan. On tärkeää, että epäiltäessä koronatartuntaa testaus tehdään mahdollisimman pian. Alustavat ohjeet on hyvä pyytää etukäteen.

Tartuntaepäilyn yhteydessä ja erityisesti oireiden ilmentyessä on syytä varautua nopeaan sairaalaan seurattavaksi lähtemiseen. Sairaalaan lähtemisen kynnys viruksen yhteydessä on matala.

Työntekijän tai samassa taloudessa asuvan virusepäily

Jos työntekijä epäilee altistumista tai tartuntaa itsellään, on hänen jäätävä pois töistä joko karanteeniin tai sairaslomalle.  Hänen on syytä ottaa yhteys omaan työterveyshuoltoon paikallisten ohjeiden mukaisesti. Tieto tartuntaepäilystä on tärkeä saattaa myös omalle tiimille sekä hengityslaitteen käyttäjälle, jotta tämä voi omalta osaltaan olla yhteydessä hengitystukiyksikköön / hoitavaan tahoon. On tärkeää myös työntekijän kohdalla, että epäiltäessä koronatartuntaa testaus tehtäisiin mahdollisimman pian. Nopean testauksen tarpeellisuus koskee myös samassa taloudessa asuvia.

Hengitystieinfektion aikana

Vahvan tartuntaepäilyn yhteydessä hengityslaitetta käyttävä otetaan tämänhetkisen tiedon mukaan sairaalaan seurattavaksi, sillä taudin kulkua hengityslaitteen käyttäjien keskuudessa ei tunneta ja hapetuksen tarve voi lisääntyä hyvinkin nopeasti.

Omat työntekijät mukaan sairaalaan

Sairaalaan on olennaista ottaa oma tiimi mukaan, sillä sairaalan työntekijät eivät tunne kotihengityskoneen eivätkä hengityslaitteen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Näin myös vältytään hoitovirheiltä, joita hengityslaitteen käyttäjää ja hänen hengityskonettaan tuntemattomat työntekijät saattaisivat tehdä. Oman sairaanhoitopiirin käytännöt on hyvä tarkistaa hengitystukiyksiköltä /hoitavalta taholta.

Sairaalan siirtymistä varten kannattaa olla valmiina tarvikereppu, jossa on pakattuna kaikki yksilölliset hoitovälineet.

Tietoa hengitystukilaitteistoon tehtävistä muutoksista infektion yhteydessä

Seuraavaksi esiteltävät muutokset tehdään tämän hetkisen tiedon mukaan sairaalassa.

Hengityskone infektiotilanteessa

Keuhkoinfektion yhteydessä tarvitaan normaalia enemmän painetta keuhkoihin, jotta keuhkorakkulat pysyvät auki. Tarvittaessa lääkäri muuttaa infektion ajaksi koneen säätöjä. Muutettavia asetuksia voivat olla esimerkiksi pohjapaineen (PEEP) ja huippupaineen muuttaminen. Nykyisin käytössä olevat turbiinimoottoriset hengityskoneet kuten Resmedin Elisée ja Astral sekä Philipsin Triloygy 100 ja Trilogy Evo ovat kapasiteetiltaan tehokkaita ja riittäviä keuhkoinfektionkin yhteydessä. Niihin voidaan tarvittaessa liittää myös happirikastin joko suoraan koneeseen tai letkustoon sovittimen kautta. Happirikastin on laite, joka ottaa huoneilmasta ilman ja muuntaa sen enemmän happea sisältäväksi. Laite saadaan sairaalasta.

Philipsin koneiden happiliitännän sijainnit:

Philips Trilogy 100 takaosa, jossa happiliitäntä oikeassa alakulmassa
Trilogy Evo päätykuva, jossa happiliitäntä keskiosssa päätyä

Resmedin koneiden happiliitännän sijainnit:

Elysee 150 hengityskoneen takaosa. Happiliitäntä keskellä alhaalla
Astral hengityskone takaviistosta kuvattuna. Happiliitäntä vasemmalla

Hengityskoneen letkusto infektiotilanteessa

Suodatin kahden letkun välissä

Infektion tai sen epäilyn aikana letkustoon lisätään suodatin kanyylin ja ulostuloventtiilin väliin. Tätä useita kertoja vuorokaudessa vaihdettavaa suodatinta käytetään koko virustartunnan ajan. Tällä vähennetään viruksen pääsyä huoneilmaan ulostulohengityksen kautta.

Virus viihtyy hyvin lämminvesikostuttimessa. Lämmönvaihtokostutin (passiivikostutin) on siksi turvallisempi, jos sillä pärjätään. Suodatin on siinäkin tärkeä.

Jos keuhkot eivät saa riittävästi kosteutta passiivikostuttimesta, lämminvesikostuttimen letkustona voidaan käyttää kertakäyttöletkustoa. Veden lisäys ’automaattisyöttönä’, kuten esimerkiksi Fisher-Paykelin kertakäyttöletkustossa, vähentää viruksen mahdollisuutta päästä kostuttimeen. Letkuston vaihdossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vaihto tapahtuu mahdollisimman puhtaasti, ettei virus pääse letkustoon.  Letkuston vaihtoväli pidetään valmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Kun infektio on ohi, letkusto vaihdetaan.

Trakeostomiakanyyli infektiotilanteessa

Pitkäaikaiskäytössä olevat kanyylit vuotavat ilmaa ohitseen. Vaikean hengitystieinfektion yhteydessä voi olla tarve käyttää vuotamatonta kanyylia, jotta keuhkojen hapetus saadaan mahdollisimman hyvälle tasolle. Tällainen kuffillinen kanyyli voi tulla tarpeelliseksi koronavirustartunnan yhteydessä. Se suojaa myös työntekijöitä.

Kun kuffi on täytetty, ei synny ilman ohivuotoa kanyylista, jolloin keuhkojen toiminta ja näin hapen saanti pysyvät parempina.

Silloin kun kuffi on täynnä, ei pysty puhumaan. Näitä tilanteita varten kannattaa sopia kommunikointiväline tai -tapa. Kuffin tyhjentäminen on yksinkertaista tehdä, jolloin pystyy puhumaan.

Imu infektiotilanteessa

Imemisessä siirrytään ns. suljettuun imuun, jossa imuletku kiinnitetään kanyyliin muovisukan kautta.

Lisää ajankohtaisia uutisia:

Hengityslaitepotilaat ry on tärkeä tuki

Tänään 11.9. Helsingin Säätytalon edessä osoitetaan mieltä suunniteltuja sote-järjestöjen rahoituksen leikkauksia vastaan. Myös Hengityslaitepotilaat ry ilmaisee huolensa leikkaussuunnitelmista. Hengityslaitepotilaat ry:tä tarvitaan jatkossakin, sillä yhdistyksemme lisäksi

Lue lisää »

Etävuosikokous la 22.8.

Keväällä yhdistyksemme päätti poikkeuslain turvin siirtää Hengityslaitepotilaat ry:n sääntömääräisen vuosikokouksen loppukesään. Koronan toinen aalto on antanut merkkejä tulostaan, siksi yhdistyksen hallitus päätti toteuttaa vuosikokouksen etäyhteydellä.Sääntömääräinen

Lue lisää »
Skip to content