Hengityshalvausstatus:

Miten hengityshalvausstatuksen saaneiden palvelut järjestetään

Hengitystuesta huolehtiminen järjestetään kotona yleensä työntekijäringin avulla. Osa sairaaloista palkkaa itse työntekijät työskentelemään hengityshalvausstatuksen omaavan kotona, osa sairaaloista on kilpailuttanut kotiin tuotavat työntekijäpalvelut. Myös kunta saattaa olla työntekijäringin järjestäjä. Useimmiten työntekijät ovat terveydenhuollon ammattilaisia (lähinnä lähihoitajia), mutta joskus myös omaiset tai läheiset osallistuvat huolenpitoon joko työntekijäringin osana tai omaishoitajina. Lisäksi osalla hengityshalvausstatuksen omaavista on myös henkilökohtainen avustaja osan aikaa.

Pienellä osalla hengityshalvauspäätöksen saaneista on ns. erillissopimus, jossa statuksen omaava toimii itse työntekijöiden työnantajana sairaalan korvatessa palkkakulut.

Vaihtelu työntekijärinkien järjestämis- ja toimintatavoissa on suurta. Myös se, miten paljon sairaalan ohjeistukset säätelevät hengityshalvausstatuksen omaavien arkea, vaihtelee. Moni statuksen omaava toivoo nykyistä enemmän joustoa työntekijäpalveluiden järjestämiseen sekä lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa palveluidensa suunnitteluun ja sisältöön.

Erikoissairaanhoito vastaa hengitystukihoidon ja siihen liittyvien kuljetusten kustannuksista ja ne ovat hengityshalvausstatuksen omaavalle maksuttomia. Lisäksi sairaala maksaa hengityshalvausstatuksen omaaville ns. ylläpitokorvausta kattamaan hoitoon välittömästi liittyviä kustannuksia (ruokailu, vuodevaatteet, huoneensiivous, lääkkeet), jotka he sairaalassa ollessaan saisivat. Tämä poikkeava käytäntö liittyy siihen, että hengityshalvauspotilas on kotona asuessaankin sairaalan kirjoilla. Ylläpitokorvauksen suuruus vaihtelee eri puolilla maata, mutta on usein sidottu sairaalan hoitopäivämaksun suuruuteen.

Kotiin tehtävät asunnon muutostyön kustannukset, jotka mahdollistavat hengityshalvauspotilaan kotona asumisen, kuuluvat yleensä vammaispalvelulain piiriin ja ne pitää hakea erikseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamassa Vammaispalveluiden käsikirjassa on yhteistyössä yhdistyksemme kanssa laadittu kuvaus hengityshalvauspotilaiden eritystilanteesta. Osiossa esitellään palveluiden järjestäminen.

https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/hengityshalvauspotilaiden-erityistilanne

Hengityshalvausstatusta omaamattomien hengityslaitteen käyttäjien palvelut (esimerkiksi henkilökohtainen apu) järjestetään vammaispalvelulain perusteella ja terveydenhoito ilman erityisjärjestelyjä.

Lisää aiheesta:

Erillissopimus

Muutamalla hengityshalvausstatuksen omaavalla henkilöllä maassamme on ns. erillissopimus. Erillissopimuksessa statuksen omaava on solminut sairaanhoitopiirin kanssa erillisen sopimuksen, jonka perusteella hän itse toimii työnantajana työntekijäringin jäsenille.

Lue lisää »

Mikä on hengityshalvaus?

Hengityshalvaus-sanalla viitataan siihen, että ihminen tarvitsee hengissä säilyäkseen hengitystukea. Hengityshalvaus ei ole diagnoosi, vaan hallinnollinen päätös, joka koskee elämää ylläpitävän hengitystukihoidon järjestämistä. Sairaalat päättävät statuksen

Lue lisää »
Skip to content