Kirjoittaja meme

Trakeostomia

  Trakeostomia on kansankielessä nimitys kurkkuun tehdylle reiälle eli henkitorviavanteelle, ja lääketieteessä nimitys itse reiäntekotoimenpiteelle. Reikää kutsutaan lääketieteessä stoomaksi. Tällä sivustolla trakeostomiaa ja stoomaa käytetään samassa merkityksessä.Trakeostomia tehdään henkitorveen, trakeaan, kaulan ihon läpi (kuvassa kohta B). Hätätilanteissa tehdään reikä hieman ylemmäksi, juuri kilpiruston alapuolelle (A). Joillain ihmisillä vain toinen paikka on mahdollinen, esim. sairauden takia.

Jatka lukemista »

Miten hengityshalvausstatuksen saaneiden palvelut järjestetään

Hengitystuesta huolehtiminen järjestetään kotona yleensä työntekijäringin avulla. Osa sairaaloista palkkaa itse työntekijät työskentelemään hengityshalvausstatuksen omaavan kotona, osa sairaaloista on kilpailuttanut kotiin tuotavat työntekijäpalvelut. Myös kunta saattaa olla työntekijäringin järjestäjä. Useimmiten työntekijät ovat terveydenhuollon ammattilaisia (lähinnä lähihoitajia), mutta joskus myös omaiset tai läheiset osallistuvat huolenpitoon joko työntekijäringin osana tai omaishoitajina. Lisäksi osalla hengityshalvausstatuksen omaavista on myös

Jatka lukemista »

Mikä on hengityshalvaus?

Hengityshalvaus-sanalla viitataan siihen, että ihminen tarvitsee hengissä säilyäkseen hengitystukea. Hengityshalvaus ei ole diagnoosi, vaan hallinnollinen päätös, joka koskee elämää ylläpitävän hengitystukihoidon järjestämistä. Sairaalat päättävät statuksen myöntämisestä hiukan vaihtelevin kriteerein. Hengityshalvauspotilaaksi kutsutaan henkilöä, joka on saanut erikoissairaanhoidossa hallinnollisen hengityshalvausstatuksen. Elämää ylläpitävän hengityslaitteen tarpeen taustalla on usein jokin pitkäaikainen sairaus tai vamma, joskus myös tapaturma. Erilaiset lihassairaudet

Jatka lukemista »

Hengityshalvauspotilaiden arki, hyvinvointi ja palvelut

”Hengityshalvauspotilaiden arki, hyvinvointi ja palvelut” -selvityksen julkistamistilaisuus 22.11.2019 Ohjelma 14.15 Avauspuheenvuoro: Puheenjohtaja Jukka Sariola, Hengityslaitepotilaat ry 14.25 Hengityshalvauspotilaiden arki, hyvinvointi ja palvelut -kyselyn tulosten esittely: Hankekoordinaattori Ilka Haarni, Hengityslaitepotilaat ry 15.10 Kommenttipuheenvuoro: Lakimies Kirsi-Maria Malmlund, STM 15.30 Keskustelua: Vetäjänä toiminnanjohtaja Liisa Rautanen, Hengityslaitepotilaat ry 15.55 Tilaisuuden päätös: Toiminnanjohtaja Liisa Rautanen https://www.youtube.com/watch?v=OGcJ5f8tbag

Jatka lukemista »

Kotisivut uudistettu

Tervetuloa Hengityslaitepotilaat ry:n uusille kotisivuille! Sivut on siirretty WordPress-pohjalle ja niitä on nyt helppo lukea myös älypuhelimella. Jos huomaat jossakin kohdin ongelmia, laita viesti esimerkiksi yhteydenottolomakkeen kautta 😊 Sivut on toteuttanut Luova kookos.

Jatka lukemista »

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli yhdistystä

Hengityslaitepotilaat ry sai kutsun tulla kuultavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen 17.1.2019. Aiheena oli hallituksen esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi. Esityksessä oleva vammaispalvelulaki sisältää sellaiset määräykset, joiden perusteella myös elämää ylläpitävää hengityslaitetta käyttävien palvelut järjestetään. Hengityshalvauspotilaita koskeva erityislainsäädäntö ollaan kumoamassa. Lausunnossaan yhdistys tähdensi, että vammaispalvelulain mukaiset avohoidon palvelut pitää olla selkeästi kirjattuna. Sellaista mahdollisuutta ei saa tulla, että

Jatka lukemista »

Imeminen

Miten usein? Imemistarve on hyvin yksilöllinen asia. Kuitenkin voidaan usein vähentää imemistä oikealla tekniikalla. Kuinka usein tulisi imeä määräytyy suoraan tarpeesta. Imeminen tulisi suorittaa mikäli eritteet häiritsevät ilman tasaista jakautumista keuhkoalueelle. Huono kaasujen jakautuminen aiheuttaa eritemäärän lisääntymistä, ja näin ollen eritteet on saatava pois. Turha imeminen aktivoi trakeassa nesteen tuottamiseen erikoistuneita soluja, josta seuraa lisääntynyt eritemäärä. 

Jatka lukemista »

Hygroskooppinen kostuttaja

Käytän tässä kirjoituksssa nimitystä kostuttaja ns. hygroskoopiselle kostuttajalle (aktiivinen, eli lämmitettävä vesihaude on eri tilanne).  Kostuttaja ei saisi olla kostuttaja/suodatin yhdistelmä. Suodattimesta ei ole infektioriskin kannalta mitään positiivistä puolta sillä pelkkä kostuttaja estää oikein käytettynä bakteerien leviämisen yhtä hyvin. Kostuttaja/suodatin yhdistelmä kasvattaa kuollutta tilaa ja virtausvastusta.   Kostuttaja tulisi vaihtaa riittävän usein, ei sen takia että

Jatka lukemista »

Hammashoito

VASTAUS HENGITYSHALVAUSPOTILAAN HAMMASHOIDON KUSTANNUSTEN KORVATTAVUUTEEN  Hengityshalvauspotilaat ry:n pyynnöstä ohessa kannanottoni hengityshalvauspotilaan hammashoidon kustannusten korvattavuuden lainmukaisuuteen;  Hengityshalvauspotilaita koskeva lainsäädännön nykytila on niukka. Ainoa nimenomainen voimassa oleva säännös hengityshalvauspotilaista on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja -asetuksessa (912/1992), myöhemmin asiakasmaksulaki. Hallituksen esityksen (216/1991) perustelujen mukaan tarkoituksena on pitää voimassa entinen hengityshalvauspotilaiden hoitokäytäntö, joka on

Jatka lukemista »

Juhlapuhe – 50-vuotisjuhla

Arvoisat juhlivan yhdistyksen jäsenet! Hyvät juhlavieraat! Tämä ilon ja kiitoksen juhla on palauttanut mieleeni onnellisen päivän perheemme elämässä elokuussa 1983. Kalle Könkkölä antoi silloin pojallemme Jukalle käyttöön varalla olleen hengityskoneensa. Jukalla oli takanaan pitkä sairaalassaoloaika. Aina välillä hän pääsi kotiin. Kotonaolot jäivät kuitenkin lyhyiksi, sillä oma hengityskyky ei ollut riittävä. Myös jatkuva liman imeminen oli

Jatka lukemista »
Skip to content