Tunne oikeutesi

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjät jakautuvat lainsäädännöllisesti kahteen eri ryhmään: niihin, jotka saavat palvelunsa muiden vammaisten ihmisten tavoin sekä niihin, joilla on hengityshalvausstatus. Hengityshalvausstatuksen omaavien palveluiden järjestämisestä on säädetty erikseen asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa. Perus- ja ihmisoikeudet ovat kuitenkin kaikille elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjille samat.

Napauttamalla otsikkoa saat selostuksen näkyviin, ja klikkaamalla uudestaa nsaat sen piiloon.

Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan kuin muita. Vammaisuus ja terveydentila ovat kiellettyjä syrjintäperusteita.

Myös yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää vammaisille ihmisille myös kohtuullisten mukautusten tarjoamista, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi.

Vammaisten ihmisten oikeuksia vahvistaa myös YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien yleissopimus. Se edellyttää, että sopimuksen ratifioineet valtiot, kuten Suomi, kieltävät kaiken syrjinnän vammaisuuden perusteella. Sopimus edellyttää myös poistamaan esteitä vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden tieltä.

Perustuslaki suojaa itsemääräämistä. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista.

Itsemääräämisoikeus on monien muiden oikeuksien käytön perusta.  Perustuslain 7 § turvaa oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, ja henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, joka suojaa ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. 

 Vammaiset ihmiset ovat vammaispalvelulain perusteella oikeutettuja tiettyihin erityispalveluihin silloin, kun ne ovat välttämättömiä täydentämään yleisiä, laissa säädettyjä palveluja ja sosiaaliturvaa.

Sosiaaliturvan eri muotoihin ja niitä koskeviin oikeuksiin sekä oikeusturvakeinoihin kannattaa tutustua järjestöjen sosiaaliturvaoppaan avulla. Se päivitetään joka vuosi.

Tutustu sosiaaliturvaoppaaseen https://sosiaaliturvaopas.fi/

Hengityshalvausstatuksen saaneiden palveluista säädetään erikseen asiakasmaksulaissa. Hengityshalvausstatuksen saaneelle annettava hoito ja ylläpito sekä hoitoon liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia. Hengityshalvausstatuksen omaavien hoito järjestetään sairaalassa tai sairaalan kirjoista poistamatta kotihoidossa.

Tutustu asiakasmaksulakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734

Sairaala vastaa hengityshalvausstatuksen omaavien hoidon ja ylläpidon kustannuksista. Sairaala maksaa kotona asuvalle sstatuksen omaajalle hoidon lisäksi erityistä ylläpitokorvausta eli tiloista, ruoasta, vaatteista, vuodevaatteista, siivouksesta, lämmöstä, valaistuksesta ja hoidossa tarvittavasta sähköstä aiheutuvista kustannuksista, kuten joutuisi maksamaan, jos hoito toteutettaisiin sairaalassa. Ylläpitokorvauksesta ei ole nimenomaisia säännöksiä, mutta sen maksaminen on perustunut asiakasmaksulainsäädännössä olleisiin säännöksiin hengityshalvauspotilaiden hoidon järjestämisestä sekä ylläpidon maksuttomuudesta.

Jos statuksen omaajaa hoidetaan kotona, kotisairaanhoidon järjestämisestä ja niihin liittyvistä kustannuksista vastaa siis ensisijaisesti sairaala. Jos henkilö tarvitsee lisäksi kotona selviytymisessä tai muussa kodin ulkopuolisessa toiminnassa vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, näiden järjestämis- ja kustannusvastuu on vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä.

Vammaispalvelut ja paljon niihin liittyvää tietoa löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin Vammaispalvelujen käsikirjasta. Käsikirja päivittyy jatkuvasti. Käsikirjassa on myös hengityshalvauspotilaiden erityistilannetta ja palveluita käsittelevä osio.

Tutustu vammaispalvelujen käsikirjaan https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja

Tutustu hengityshalvauspotilaiden palveluita käsitelevään Vammaispalvelujen käsikirjan osioon https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/hengityshalvauspotilaiden-erityistilanne

Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää hoitoa niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Tutustu potilaslakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785  
Terveydenhuoltolaissa säädetään terveyspalveluiden ja sairaanhoidon järjestämisestä. Tutustu terveydenhuoltolakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326  

Ennen eläkeikää voit saada eläkettä sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella.
Eläkkeitä maksavat työeläkelaitokset ja Kela. Työeläkelaitokset maksavat palkkaan ja muihin työtuloihin perustuvaa työeläkettä. Jos työeläke on pieni tai sitä ei ole, voit saada eläkettä myös Kelasta. Kyseeseen tulee silloin kansaneläke tai takuueläke.
Työeläkkeistä saat tietoa
• omasta työeläkelaitoksestasi
• Eläketurvakeskuksesta
• verkosta tyoelake.fi-sivustolta

Kela maksaa kansaneläkettä. Kansaneläke voi olla työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Vanhuuseläke on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille. Kela voi maksaa sinulle myös takuueläkettä. Kelan eläkkeitä voit hakea, jos muut eläkkeesi ja korvauksesi eivät ylitä kansaneläkkeen tai takuueläkkeen tulorajaa tai sinulle ei ole kertynyt työeläkettä ollenkaan.

Takuueläkkeestä saat tietoa
• Kelan sivuilta https://www.kela.fi/takuuelake

Kansaneläkkeestä saat tietoa
• Kelan sivuilta https://www.kela.fi/kansanelake

Eläkkeen lisäksi voit saada Kelasta myös
• eläkkeensaajan asumistukea
• eläkettä saavan hoitotukea
• toimeentulotukea.

Lue lisää https://www.kela.fi/elakelaiset

Ongelmallisesta tilanteesta sosiaalitoimistossa tai terveyspalveluissa kannattaa ensimmäiseksi keskustella sen työntekijän kanssa, jonka kanssa asioi tai hänen esimiehensä kanssa. Jos tämä ei auta, voi ottaa yhteyttä sosiaali- tai potilasasiamieheen ja tehdä kirjallisen muistutuksen.

Jokaisella sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon toimintayksiköllä on nimetty potilasasiamies. Sosiaalihuollon palveluissa vastaavia tehtäviä hoitaa kunnan nimeämä sosiaaliasiamies. Sama henkilö voi hoitaa sekä potilas- että sosiaaliasiamiehen tehtäviä. Yhteystiedot saa toimipaikasta ja useimmiten myös toimintayksikön internetsivuilta.

Ollessaan tyytymätön saamaansa päätökseen, vammais- ja sosiaalipalveluiden asiakas voi hakea siihen muutosta. Tämä päätöksen sisällön valituskelpoisuus ei koske terveydenhuoltoa. Terveydenhuollon päätöksistä voi tehdä muistutuksen tai kantelun. Eroa selvennetään seuraavassa.

Äänestysoikeus kotona

Sinulla on oikeus äänestää kotonasi, mikäli kykysi liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettet pääse äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Lisätietoa kotiäänestyksestä

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilas/asiakas voi pyytää korjaamaan potilasasiakirjoissa olevia tietoja, jos ne ovat hänen mielestään virheellisiä, tarpeettomia, puutteellisia tai vanhentuneita. Oikeutta ei ole kuitenkaan vaatia lääkäriä muuttamaan tämän potilasasiakirjoihin kirjaamaa taudinmääritystä ja hoito-ohjeita.

Mikäli potilasasiakirjoissa on mielestäsi edellä mainitun kaltainen korjausta vaativa tieto, voit pyytää sen korjaamista. Korjausvaatimuksessa tulee yksilöidä, mitä tietoja haluaa korjattavaksi ja millä perusteella. Omakätisesti allekirjoitetun korjausvaatimuksen voit tehdä  vapaamuotoisella kirjeellä tai oheisen lomakepohjan tuella. Korjausvaatimus lähetetään/ annetaan ko. hoitoyksikköön.

Potilasasiakirjamerkinnät on korjattava niin, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat luettavissa. Korjauksen tekijän nimi, virka-asema, korjauksen ajankohta ja peruste on merkittävä potilasasiakirjoihin. Mikäli rekisterinpitäjä ei hyväksy korjaamisvaatimusta, potilaalle/asiakkaalle annetaan kieltäytymistodistus, jossa näkyvät kieltäytymisen perustelut. Potilaalla/asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.

potilastietojen korjauspyyntölomake

Lainsäädäntöä ja oikeuksia esittelevän tekstin laatimisessa on käytetty myös Liisa Murron ja Amanda Lindströmin 3.2.2020 yhdistyksellemme laatimaa selvitystä hengityshalvauspotilaiden palvelujen järjestämisestä

Tervetuloa verkkosivuillemme!

Kaipaamme hieman palautetta sivustomme sisällöstä. Toivottavasti jaksat vastata yhteen kysymykseen.

Tietoa käytetään toimintamme kehittämiseen. Kiitos!

Skip to content