Tietoa

Erilaisia artikkeleita seminaareista ja keskustelupalstoilta.


Käytän tässä kirjoituksssa nimitystä kostuttaja ns. hygroskoopiselle kostuttajalle (aktiivinen, eli lämmitettävä vesihaude on eri tilanne).
  1. Kostuttaja ei saisi olla kostuttaja/suodatin yhdistelmä. Suodattimesta ei ole infektioriskin kannalta mitään positiivistä puolta sillä pelkkä kostuttaja estää oikein käytettynä bakteerien leviämisen yhtä hyvin. Kostuttaja/suodatin yhdistelmä kasvattaa kuollutta tilaa ja virtausvastusta.
  2. Kostuttaja tulisi vaihtaa riittävän usein, ei sen takia että sen kostutusteho huononee, vaan sen virtausvastukset kasvaa. Pöpöt eivät pysty kasvamaan itse kostuttajassa, nimittäin sen hygroskoopinen media on bakterisiidinen (bakteria tuhoava).
  3. Kostuttajaa tulisi aina käyttää tavalla niin, että mahdollinen tiivistynyt vesi ei pääse valumaan koneeseen päin, jolloin kontaminoidaan potilasletkustoa.
  4. Kostuttajan vaihdon yhteydessä vaihdetaan myös kanyylin ja kostuttajan välinen letku, -siellä se bakteerikasvu jyllää!
  5. Tehokas kostuttaja kerää aina nestettä. Määrää voidaan vähentää huolehtimalla siitä että e.m. väliletku ja kostuttaja pidetään mahd. lämpimänä (kaulaliina tms).
Hygroskoopisia kostuttajia on markkinoilla useampia. Koko on tehon suhteen ratkaiseva. Teho spesifioidaan yleenssä sillä tavalla että kostuttaja XX antaa 34 mg vettä / litraa hengityskaasua tietyn kertavoluumin vallitessa. Jos käyttäjä käyttää HumiVentin "pienempää" kostuttajaa alla mainitusta syistä, se ei takaa että hänen kostutus on riittävä. Yleenssä voidaan sanoa että käytettäessä hygroskoopista kostuttajaa, kosteus on riittämätön. Kosteus tulisi olla yli 40 mg / litraa ja siihen ei yksikään hygroskoopinen kostuttaja yllä.
Hygroskoopiset kostuttajat ovat kompromissi, tulisi vaan varmistaa että käytätte laadukasta, riittävän kookasta tuotetta sillä nämä kostuttajat kostuttavat hunoimillaan 25 mg/lit ja parhaimillaan 35mg/lit.
Kostutus on tärkeää. Se on avainasemassa suojauduttaessa keuhkoinfektiolta .

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

IMEMINEN

Miten usein?
Imemistarve on hyvin yksilöllinen asia. Kuitenkin voidaan usein vähentää imemistä oikealla tekniikalla. Kuinka usein tulisi imeä määräytyy suoraan tarpeesta. Imeminen tulisi suorittaa mikäli eritteet häiritsevät ilman tasaista jakautumista keuhkoalueelle. Huono kaasujen jakautuminen aiheuttaa eritemäärän lisääntymistä, ja näin ollen eritteet on saatava pois. Turha imeminen aktivoi trakeassa nesteen tuottamiseen erikoistuneita soluja, josta seuraa lisääntynyt eritemäärä.
Kuinka?
Imemistekniikka on ratkaisevassa asemassa tuloksen optimoimisessa. Imukerta voi olla suhteellisen pitkä eli niin kauan kuin katetri imee eriteitä. Heti kun "saalista" ei saada kasvaa virtaus katetrin kautta monikymmenkertaiseksi, jolloin keuhkojen jäännösilma helposti poistetaan. Näin ollen imemiskerran pituus määräytyy siitä kauanko eritteet rajoittavat katetrin läpi kulkevaa virtausta. Mikäli "saalista" ei löydy tulisi keskeyttää imeminen noin 5 sekunnin kuluttua jotta lisäilmaa ehtisi kulkeutua kanyylin kautta keuhkoalueelle. Mikäli näin ei menetellä aikaansaadaan helposti atelektaaseja jotka lisäävät eritetuottoa, huonontavat hapetusta ja aiheuttavat lisääntynyttä hengitystyötä sekä kasvattavat sydämen kuormaa.
Fysioterapia?
Säännöllinen jumppa ja tyhjennyshoito on tärkeää. Erinomainen työkalu niille potilaille joiden eriteongelma johtuu huonosta keuhkodynamiikasta on vesipulloon puhaltaminen (tai sen kaupalliset muodot). Sillä pyritään avaamaan ei toimivia keuhkoalueita (=eritettä tuottavia).
Muita kommentteja:
Kanyylin koko ja valmistusmateriaali on joillekin potilaille ratkaisevaa. Markkinoilta löytyy kanyyleja jotka ovat hopeoituja. Ne hilseilevät ja vapauttavat sen jälkeen huonosti siedettyjä aineosia. On jopa kuvattu, että jotkut kanyylit sisältävät nikkeliä. Koko on tärkeä, koska alimitoitettu kanyyli aiheuttaa kostutuksen vähentymistä jolloin taas ylempien hengitysteiden värekarvat (Silia) lakkaavat toimimasta. Tästä seuraa, että eritteet jäävät syvemmälle keuhkoihin eivätkä ole imettävissä.
Tästä aiheesta voidaan keskustella hyvinkin pitkään sillä jokaisesta kysymyksestä voisi kirjoittaa yhden kirjan.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Yhdistys  Täysin palkein -hanke Tietosuojaseloste        facebook logo button 
Liisa Rautanen, Lonkalantie 25, 09430 SAUKKOLA Väinö Auerin katu 10, 00560 HELSINKI
0500 974 794 045 1515 448
liisa.rautanen(at)hengityslaitepotilaat.fi ilka.haarni(at)hengityslaitepotilaat.fi © Hengityslaitepotilaat ry